torstai 16. syyskuuta 2010

Kuinka käyttää hyväkseen synkkiä päiviä?

Mieliala muokkautuu ulkona vallitsevan sään kaltaiseksi helpommin kuin tahtoisimme itsellemme myöntää. Aurinkoinen kesä oli omiaan tekemään meistä onnellisia. Se oli omiaan saamaan meidät liikkeelle ja nauttimaan elämästä. Samoin oli eilen ainakin Helsinkiä piinannut sade ja pilvisyys omiaan saamaan mielen vaeltamaan surullisemmille poluille.

Valo saa meidät onnellisiksi. Se on biologiaa ja seikka jota vastaan on vaikea, mutta myös turha taistella. Valosta pitää nauttia silloin kuin sitä on. Mutta entä pimeys? Kuinka on toimittava, kun pilvet peittävät auringon ja sade piiskaa maata? Kuinka on toimittava, kun on syksy?

Siitä mikä on surullista ei välttämättä saa tehtyä iloista, onnellista. Mutta onneksi elämässämme on muitakin arvoja! Siitä mikä on surullista, voi tehdä jotain kaunista. On sanottu, itse asiassa jopa liian usein, että syksy on runoilijoiden vuodenaika. Eilinen sää oli kaikessa kurjuudessaan jotain josta saa pienellä yrittämisellä jalostettua jotain kaunista. Siitä ei välttämättä saa suoraan kirjoitettua runoa, mutta siitä saa imettyä itseensä (surumielisen) tunnelman, josta syntyy kauniita runoja. Ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa: Jopa kauniimpia runoja kuin kesän auringosta.

Iloista tai ainakin runollista syksyn jatkoa!
Lauri

Ei kommentteja: