Φ jatkuu...
Historia on lahjoittanut meille pitkän listan henkilöiden nimiä – mystikoita, filosofeja, muusikoita, tiedemiehiä, runoilijoita, taiteilijoita, valtiomiehiä, matemaatikoita ja tavallisia ihmisiä – jotka ovat suuren uteliaisuutensa vuoksi tutkineet Φ:tä toivoen löytävänsä uusia ominaisuuksia. Eräs heistä on kreikkalainen matemaatikko Eukleides Aleksandrialainen (kr. Εὐκλείδης ὁ Ἀλεξανδρεύς, 325-265 eaa.), joka käsittelee kultaista leikkausta teoksessaan Alkeet (kr. Stoikheia). Hän jakoi janan kahtia siten, että koko janan suhde suurempaan osaan on sama kuin suuremman osan suhde pienempään.
Kun tämä yksinkertainen suhde Φ muutetaan geometrisiksi muodoiksi se kuvaa lähes maagisesti monia luonnossa näkemiämme kuvioita. Arkkitehtien käytössä se saa aikaan uskomattoman symmetrisiä rakennuksia. Näemme Φ:n Egyptin pyramideissa, Ateenan Parthenonissa ja Euroopan goottilaisissa katedraaleissa; näemme Φ:n käsityöläisten työssä kautta aikojen. Näemme sen täydellisenä kuvauksena luonnon kasvun periaatteille. Lisäksi leikkauksen periaatteet voidaan todeta fundamentaalisesti tosiksi myös henkimaailmassa ja sen suhde arkipäiväiseen elämäämme näkyy meidän vartaloidemme muodossa. Jos mittaa ensin koko pituutensa ja jakaa sen sitten pituudella navasta lattiaan, vastauksen pitäisi lähentyä kultaisen leikkauksen suhdelukua. Minä olen 161 cm pitkä ja pituus navastani lattiaan on noin 96 cm, joten 161/96 = 1,677. Olen melko hyvin suhteutettu, joskaan en matemaattisesti täydellinen.
Testatkaa ihmeessä!
Kaisla Kajava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti