Little Girl Blue on yhdysvaltalaisen laulajan Nina Simonen esittämänä
erittäin kaunis kappale. Sävel on yhtä kevyt kuin puuterilumen sade.
Kappaleen herättämä mielikuvakin on kuin sadusta. Ilta on laskeutunut
kaupunkiin, on hiljaista, on joulu, lunta sataa keskeltä pimeyttä. Taivaan
väri ei ole aivan sininen, vaan siinä on myös upottavan lilan vivahdus.
Lämpimänkeltaiset lyhdyt valaisevat katuja.
Yhdistän kappaleen vahvasti jouluun, vaikka kappaleessa puhutaan
vesipisaroista eikä lumesta. Syy on se, että laulun melodia on
samankaltainen kuin vanhassa joululaulussa Hyvä kuningas Vaclav . Soitin
sitä kymmenvuotiaana jouluaattona isovanhemmilleni. Muistan, että silloin
olisi satanut lunta.
Kappaleessa on samanlaista tunnelmaa kuin H. C. Andersenin sadussa Pieni
tulitikkutyttö. Tulitikkutytön tavoin Little Girl Blue on onneton. Hän on
hylätty, yksinäinen hahmo. Simonen tulkitsemana kappaleen melankoliassa on
myös häivähdys onnea. Vaikka pieni sininen tyttö istuu kuistin portailla,
antaen sateen valua hiuksilleen, sekään ei estä häntä unelmoimasta. Itkukaan
ei estä ilon mahdollisuutta ja maailma näyttää sateen jälkeen kauniimmalta.
Kun lumi sulaa, on kevät.
'Cause your hopes are getting slender and slender
Why won't somebody send a tender blue boy
To cheer up little girl blue
Tuure Niemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti